Löysäillen

Niin paljon on taas viikon aikana oltu menossa, että löysäileminen on ihan tyystin jäänyt. Minä en ole mikään kovin löysä tyyppi, mutta joskus vaan on ihan suotavaa rauhoittua, etenkin, kun toi Aspergerin oireyhtymä vaatii sitä aina silloin tällöin. Joskus sitä miettii, että miten äiti on minua jaksanut, kun olen keksinyt kaikenlaisia enemmän ja vähemmän vaarallisia temppuja. Entäs sitten se, kun äiti ei tiennyt, miten mun kanssani ollaan, se on kai ollut se kaikkein isoin haaste. Mutta nyt olen itseeni ihan tyytyväinen ja hyvä niin!