Kuondo ka, iloinen fiilis!

Keskiviikkona hyvä fiilis, sama tuntuisi olevan trendi tänäänkin. Odottelen innolla kaikkea, mitä loppuviikko tuo tullessaan, on tää mukavaa! Mutta kaikkein mukavinta on, kun kesän paras juttu on edessä! Maailman parasta tänään, just nyt!  Ei ollut kivaa kuunnella, kun äiti kertoo aikuisen tyttären syytävän syytöksiä minkä ehtii, onneksi olen itse pysynyt poissa siitä. Iloisin mielin, mitä tässä on syytä mörököllinä olla!

Tehtävä tiedossa

Henna soitti mulle tiistaina ja kyseli mua juhlien valokuvaajaksi. Ajattelin heti, että mikä jottei, mukavaa puuhaa sekin on! Ja vielä omassa kaupungissa, aina parempi se on näin! Mulla on sellainen tehtävä, josta pidän ihan varmasti, no toki mä nyt kolehdistakin pidän, mutta tähänkin olen tyytyväinen. Ohjelman saan varmaankin tossa päivän aikana kaupungilla liikkuessa, tietää, missä voi kuvata. Maailman mukavimman tehtävän olen juhlan ajaksi saanut, mietin vielä, miten hyvä mieli mulle tästä tulee. Yksi juttu vielä askarruttaa: Kai valokuvaajakin saa ruoan niin, ettei siitä tarvi maksaa?

Ihan hienoa!

Aamu alkoi auringonpaisteella, aika tuulista on vielä, mutta eipä tuo nyt pahemmin haittaa. Klassista musiikkia on nyt sitten tosi kiva kuunnella, sillä saa aamun alkamaan vaikka kuinka hyvin! En oikein tiedä, miten sitä muuten saisi aamunsa hyväksi, jollei musiikkia kuunnellen. Tänäänkin olisi tarkoitus mennä kirjastoon lentokoneiden kuvia tulostamaan, sitten saisi keskiviikkona liimailla niitä, olisi tosi hienoa. Mutta tiedän jo tässä kohtaa sen, että hyvä päivä on tulossa, ei sitä voi ollenkaan kiistää!

Huiskun velipoikakin tuli nähtyä!

Olen jo kauan miettinyt, mitä Huiskun sisaruksille mahtaa kuulua, tänään sain siihen vastauksen. Ainakin yhden koiran kohdalla, tänään nimittäin näin Huiskun velipojan Hipsun. Oli niin saman näköinen kuin Huisku, korkea ja kaunis, tyypillinen parsoni. Hipsun emäntä Tiina kertoi, että hänen urosparsoninsa on Huiskun veli! Ihan oli hieno ja mukava päivä!

Ihan tosi mahtava päivä tänään!

No niin oli, kun kymmenittäin ihmisiä liikkui ympäri Naarilaa illan aikana. Mukavaa ja iloa riitti ihan kiitettävästi, kun oltiin isolla joukolla liikenteessä. Viljamaan Vellu ja Mauri kuskasivat meitä tänään, oli kyllä tosi huikean mahtava päivä! 

Kuuntelua, tulostusta ja katselua

Kyllä se on juurikin näin mennyt taas tääkin päivä. Musiikkia on kuunneltu, kaupungilla katseltu ympärille ja lentokoneiden kuvia tulostettu. Kolmen lentokoneen verran uusia lentoyhtiöitä mukana, kaksi konetta Qantasilta ja yksi Singapore Airlinesilta. Muut olivatkin sitten ekalta kerralta tuttuja, British Airways, Lufthansa ja Finnair. Maailman mukavinta on tämä, kun saa nauttia, onnellinen ja iloinen sitä saa taas olla tästäkin päivästä!

Kaipa sitä sitten pitäisi nukkua enemmän.

Äiti päätti huomauttaa tästä, että nukun aika vähän, sen takia, että kiinnittäisin tähän asiaan kunnolla huomiota. Nyt ajattelin käydä kirjastossa, tulostamassa lentokoneiden kuvia, kun tykkään niistä aika paljon. Mutta fiilis on ihan hieno taas tänään, ei voi muuta oikein sanoakaan, tässä kohtaa päivää. Maailman iloisin juttu on tää, kun hyvä musiikki soi ja tässä on ja nauttii. iloisin fiiliksin mennään taas nytkin!

Upeaa!

Tapahtumarikkaudessa mitaten tää päivä ei ollut huonoimmasta päästä, vaikka ei ihan niin tapahtumarikas ollutkaan kuin edellinen päivä. Mutta silti ihan hieno ja kovasti nautin. Karaokessa tuli kans tänään oltua, se oli ihan hienoa! Lauluja tulee laulettua kahdesta neljään karaokea kohti, aika sopivaa minulle. Kaikki on hyvää, mukavaa ja täynnä iloa!

Perjantaiaamuna

Vähän näyttäisi taivas olevan harmaa tänäkin aamuna, mutta tuskin sieltä nyt ihan sellaista sadetta tulee kuin torstaina. Toriterassilla sai kyllä sitten ihan kunnolla odottaa sielläkin, yhtään ei tiennyt, missä kohdassa voi kotiin lähteä. Perjantai on varmasti vähän iloisempi päivä, ei ole ihan sellaista kiroilua kuin on muutamana viime päivänä ennen kuukautisia ollut. Mieli on ollut korkealla tänäänkin, olen nauttinut päivästä ihan kunnolla!

Tänä torstaiaamuna...

Päädyin nyt sitten tähän mun klassiseen listaani, kun oikein pähkäilin, mitä tässä aamun aikana oikein kuuntelisin. Mutta sitten sitä siirryttiin vähän reippaampaan musiikkiin, ihan sama se nyt on, mitä kuuntelee, kun ei ole ihan hirvittävän kranttu musiikin suhteen. Kaikki kulkee ja hyvällä mielellä lähtee taas yksi iltatoripäivä liikenteeseen!

Mukava ilta tiedossa

Nyt en kyllä ole yhtään varma, miten meillä menee toi keskiviikkoilta tänään, onko siellä rippikoululaisia tänään. Olin kyllä muistavinani, että näin olisi, joten ihan mukavaa se on. Riparilaisilla on oma ohjelmansa ja meillä keskiviikkoillan viettäjillä omamme, joten ohjelmat eivät mene ainakaan kovin pahasti päällekkäin toistensa kanssa. Jo nyt tiedän sen, että meillä on varmasti mukava ilta!

Mitä ihmettä!

Justhan vasta viikko alkoi ja nyt jo ollaan tiistaissa taasen. Keskiviikkona on sitten jo toinen rippileiri kesäkeskiviikon lomassa, alkamassa, kuten kaksi viikkoa sitten. Mutta on se sitten tosi mukavaa, kun rippileiriläiset ovat illanviettäjien kanssa samaan aikaan, mii laik! Edellisviikolla oli ihan sama juttu, ihan mukava oli viettää iltaa rippileiriläisten kanssa silloinkin. Mutta tänään on kyllä sellainen fiilis, että voisi olla enemmän näitä ilopäiviä!

Hurjasti mahtui kaikenlaista sunnuntaihin ja tähän päivään myös!

Ja muistoja! Niitä kyllä riitti ihan kiitettävästi Naarila 4:n rippikirkossa. Vasta kaksi viikkoa sitten oltiin aloittamassa Naarilan kesäkeskiviikkoja, näillä nyt konfirmoiduilla nuorilla alkoi rippileiri. Ihmettelin, minne se aika oli mennyt, niin nopeasti se tuntui nyt taas menneen. Maanantaihinkin mahtuu kaikenlaista, kesäveisuja ja kaupassa käymistä. Tänään päätin, että yhtään en hosu enkä hötkyile, vaan otan ainakin tän alkuosan päivästä ihan rauhassa. Joten vähän löysäilyä ja mahdollisesti jotakin kotihomaa, siinä se onkin!

Uhkakuvat eivät kuulu välittämiseen.

Mun mielestäni välittämiseen ei kuulu se, että jos vähänkin kauemmin on liikenteessä, aletaan heti maalata kaikenlaisia uhkakuvia. Minulle kävi näin ihan perjantaina, kun olin ollut kaupungilla. Olin kylläkin lähtenyt jo iltapäivällä, joten sikäli ei ollut ihme, että äiti huolestui. Mutta ei se silti mielestäni edellytä sitä, että maalataan uhkakuvia siitä, mitä mahdollisesti saattaisi tapahtua. Minun välittämiseeni kuuluu se, että aina kyselemme toisiltamme, missä olemme olleet. Paljon mukavampaa kuin uhkakuvien maalailu!

Herran tähden, etkö sinä nuku ollenkaan?

Tämän kysymyksen sain kuulla aamulla, kun olin yläkerrassa. Kello oli huomattavasti enemmän kuin neljä, mitä äiti oli arvellut sen olevan. Kyllä kello oli ainakin puoli kahdeksan siinä kohdassa. Kyllä äiti sitten myönsikin katsoneensa kelloa väärin. On toi sama kyllä minullekin käynyt, en minäkään ole täydellinen kellon katsoja. Jos herään neljältä, kyllä mä aina siinä kohdassa melkein jään alas. Tänään mä olen iloinen, uudesta päivästä!

Löysäillen

Niin paljon on taas viikon aikana oltu menossa, että löysäileminen on ihan tyystin jäänyt. Minä en ole mikään kovin löysä tyyppi, mutta joskus vaan on ihan suotavaa rauhoittua, etenkin, kun toi Aspergerin oireyhtymä vaatii sitä aina silloin tällöin. Joskus sitä miettii, että miten äiti on minua jaksanut, kun olen keksinyt kaikenlaisia enemmän ja vähemmän vaarallisia temppuja. Entäs sitten se, kun äiti ei tiennyt, miten mun kanssani ollaan, se on kai ollut se kaikkein isoin haaste. Mutta nyt olen itseeni ihan tyytyväinen ja hyvä niin!

Kesän 2015 ensimmäinen kesäkeskiviikko!

No näinhän se menee, kun on heinäkuu alkamassa! Sitä jaksoin naureskella, että heti ensimmäisellä kerralla on rippikoululaisia meidän kanssa samaan aikaan, yleensä on mennyt ainakin pari-kolme kertaa ennen kuin rippikoululaiset ovat olleet samaan aikaan.  Fiilis on ihan hurjan hieno, sitä kyllä jaksaa odottaa, kun jotakin näin hienoa on tulossa!